Selvisin laivamatkasta hädin tuskin hengissä, vaikka eläkeläiset Raumalta alotti käsirysyn maihinnousukannella. Luojan kiitos meikällä oli mukana pitkä sateenvarjo itsepuolustusta varten!
Suomessa oon ollu jo reilun viikon. Hieman Karjaata ja hieman Imatraa, tavannu kavereita ja sukulaisia ja yrittäny tottua Suomeen taas (ai, vihannekset pitää ITSE punnita kaupassa?!?). Voisin lomailla koko loppuvuoden, jos vaan pystyisin; nukkuisin pitkään ja kävisin lenkillä ja joisin kahvia. Huoh, joko tää väsymys johtuu ikävästä tai sitten on aika taas syödä rautaa.
Ens viikolla täytyy lyllertää takaisin Jyväskylään, jossa odottaa tavaroiden raahaaminen varastosta, erkan prosemma ja pari uutta sivuainetta. Ja tietenkin Lontoon vaihdon suunnittelu. Mutta koska oon jo vanha ja raihnanen, oon päättäny etten stressaa enää mistään, ikinä. Hus, pois ne viime vuoden migreenit minusta!
Syksyjä!
T: Suomi-Ina
tiistai 31. elokuuta 2010
torstai 19. elokuuta 2010
I am (still) sailing!
Viking Isabella on modernin teknologian pyhättö! Laivalla toimii langaton internet, mikä on siis pelastus yli kymmentuntiseen paattireissuun. Aamulla herätys oli kl 0500, tavarat suoraan laukkuun ja Viking terminaaliin... Kaatosateessa. Tavaraa oli loppujen lopuks hyvin paljon. Näytin takuulla kiinalaiselta orjalta ku kanniskelin rinkkaa, matkalaukkua ja muutamaa pienempää laukkua sekä yritin pitää vielä sateenvarjoa pystyssä.
Kävästiin lounaalla laivan buffetissa vetämässä ruokaa enemmän kuin olisi tarvinnut. Nyt tosin on taas nälkä. Laivamatkaa on enää vajaat kaks tuntia jäljellä ja sen jälkeen tiedossa on tavaroiden raahaaminen junaan. Ympyrä sulkeutuu klo 2200, kun juna saapuu Karjaalle. Toivottavasti joku on vastassa, en tasan kanna enää yhtäkään laukkua yksin!
Oon vieläkin ihan hämmentyny tästä laivan langattomasta netistä. Miten edistyksellistä! 2000-luvun parhaita puolia! Eläköön!
Ö: Ina
Kävästiin lounaalla laivan buffetissa vetämässä ruokaa enemmän kuin olisi tarvinnut. Nyt tosin on taas nälkä. Laivamatkaa on enää vajaat kaks tuntia jäljellä ja sen jälkeen tiedossa on tavaroiden raahaaminen junaan. Ympyrä sulkeutuu klo 2200, kun juna saapuu Karjaalle. Toivottavasti joku on vastassa, en tasan kanna enää yhtäkään laukkua yksin!
Oon vieläkin ihan hämmentyny tästä laivan langattomasta netistä. Miten edistyksellistä! 2000-luvun parhaita puolia! Eläköön!
Ö: Ina
tiistai 17. elokuuta 2010
Toimintasuunnitelma ja Plan A/B/C.
Pyhitän huomisen siivoamiselle, pakkaamiselle ja pyykkäämiselle... Heti kun olen vieraillut Vaxholmin ihanassa saaristomiljöössä! Sen jälkeen kuitenkin alkaa koko mun Tukholma-elämän pakkaaminen matkalaukkuun ja rinkkaan. Kesä on lopussa, samoin mun aika tässä kaupungissa, joten tämä tyttö seilaa torstaina takaisin kotimaahan!
Tehtävän nimi on "Kesäsvensson koto-Suomeen":
Plan A: Siivoa, pyykkää ja pakkaa. Rauhallisesti ja järjellä ajatellen, ilman hajottavaa Tukholma-ikävää. Mitä tarviin laivaan ja mitkä voin heittää laukun pohjalle? Mitä en välttämättä tarvii mukaan ollenkaan, vaan voin jättää tänne? Onko lehtiä, kirjoja ja eväät matkaa varten? Siivoamisen järjestys kannattaa suunnitella pakkaamissuunnan mukaan, eli vessasta huoneeseen vai toisin päin? Onko kaikki mukana, varmasti?
Plan B (Jos Tukholma-ikävä iskee): Siivoa ja pakkaa, nyt ei kannata miettiä mitään muuta kuin itse TEHTÄVÄÄ. Nopeasti tavarat laukkuun suoraan kaapista, nappaa käsilaukkuun tärkeimmät tavarat ja juokse Pressbyrån kautta hakemassa eväät. Murehtia voi myöhemminkin!
Plan C (Kun mikään ei auta, vaan olo on pelkästään, puhtaasti paska ja Tukholma-ikävä hakkaa päätä): Älä ajattele mitään! Pakkaa! Tavarat laukkuun, iha sama missä järjestyksessä! Pyykätä voi Suomessaki, vuokrantaja voi itse siivota, laivalla on tax free ja siellä iso kasa Haribon parhaita! Nyt vain kaikki omaisuus mukaan ja menox!
Näillä mennään!
Ö: Vielä vähän aikaa Kesäsvensson Ina
Tehtävän nimi on "Kesäsvensson koto-Suomeen":
Plan A: Siivoa, pyykkää ja pakkaa. Rauhallisesti ja järjellä ajatellen, ilman hajottavaa Tukholma-ikävää. Mitä tarviin laivaan ja mitkä voin heittää laukun pohjalle? Mitä en välttämättä tarvii mukaan ollenkaan, vaan voin jättää tänne? Onko lehtiä, kirjoja ja eväät matkaa varten? Siivoamisen järjestys kannattaa suunnitella pakkaamissuunnan mukaan, eli vessasta huoneeseen vai toisin päin? Onko kaikki mukana, varmasti?
Plan B (Jos Tukholma-ikävä iskee): Siivoa ja pakkaa, nyt ei kannata miettiä mitään muuta kuin itse TEHTÄVÄÄ. Nopeasti tavarat laukkuun suoraan kaapista, nappaa käsilaukkuun tärkeimmät tavarat ja juokse Pressbyrån kautta hakemassa eväät. Murehtia voi myöhemminkin!
Plan C (Kun mikään ei auta, vaan olo on pelkästään, puhtaasti paska ja Tukholma-ikävä hakkaa päätä): Älä ajattele mitään! Pakkaa! Tavarat laukkuun, iha sama missä järjestyksessä! Pyykätä voi Suomessaki, vuokrantaja voi itse siivota, laivalla on tax free ja siellä iso kasa Haribon parhaita! Nyt vain kaikki omaisuus mukaan ja menox!
Näillä mennään!
Ö: Vielä vähän aikaa Kesäsvensson Ina
maanantai 16. elokuuta 2010
Ohoi, uusi manner! Eiku se onki Ahvenanmaa!
Huomenna Suomi-köörin jämät suuntaa ihanalla Finlandsfärjalla (=Ruotsinlaiva) Maarianhaminaan! Aamiaisbuffet on tilattu, koska "norjobbarit vaan syö, eikä tee muuta ku syö." Maarianhaminassa sitten turistina käännetään, tutkitaan ja valokuvataan kaikki kivet ja männynkävyt sekä syödään kaikki syötäväks kelpaava. Hurraa, Suomenmaalle kuudeksi tunniksi!
Ohoy, toivottavasti ei oo kova merenkäynti, muuten meikä ei ole iha parasta matkaseuraa, vaan vihreä!
Ö: Seilori-Ina
PS: Ostin puukengät tänään, klok klok klok. I'm lovin' it!
Ohoy, toivottavasti ei oo kova merenkäynti, muuten meikä ei ole iha parasta matkaseuraa, vaan vihreä!
Ö: Seilori-Ina
PS: Ostin puukengät tänään, klok klok klok. I'm lovin' it!
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Ironia
Kävin työpaikan antamalla (lahjus)leffalipulla katsomassa uuden Karate kidin. Meinasin saada sydärin ja saapastella ulos salista, kun elokuvassa soi Sony Ericssonin puhelinten soittari. Se sama, frikin' soittari, mikä häiritsi jokasta työpäivää ja jonka kuulee lähes joka päivä tunnelbanassa/ruokakaupassa/kadulla. Siis miks JUST sen saman soittarin pitää olla leffassa, jonka mä meen katsomaan mun lomalla?!? Eikö sen elokuvalipun tarkoitus ollu korvata koko kesän kärsimys?!? Borgerskapet ei päästä otteesta, IKINÄ!
Matkalla kotiin tunnelbanassa soi jonkun puhelin. Soittari ei ollut (Luojan kiitos!) Ericssonin, vaan Kari Tapion klassikko "Olen suomalainen". Outoa kyllä, puhelimen omistaja puhu pelkkää espanjaa...
Natti natt!
Ö: Ina
PS: Leffa oli muuten iha hyvä! Jaden Smith oli oikein lutunen, voisin laittaa pojan purkkiin ja hyllylle. Sääli että Jackie Chan on tehny niin monta kökköleffaa, ettei sitä miestä voi ottaa mitenkään tosissaan.
Matkalla kotiin tunnelbanassa soi jonkun puhelin. Soittari ei ollut (Luojan kiitos!) Ericssonin, vaan Kari Tapion klassikko "Olen suomalainen". Outoa kyllä, puhelimen omistaja puhu pelkkää espanjaa...
Natti natt!
Ö: Ina
PS: Leffa oli muuten iha hyvä! Jaden Smith oli oikein lutunen, voisin laittaa pojan purkkiin ja hyllylle. Sääli että Jackie Chan on tehny niin monta kökköleffaa, ettei sitä miestä voi ottaa mitenkään tosissaan.
lauantai 14. elokuuta 2010
Freedom!
OHI ON! Eilen klo. 12.30 alkoi mun tähän astisen elämän ensteks mahtavin päivä! LOMA!
Luvassa on siis vielä shoppailua ja turisteilua Tukholmassa, retki Maarianhaminaan sekä Karate kid Bio Sagassa. Jokainen hetki pitää käyttää tehokkaasti ja kaikki Tukholman ihanat yksityiskohdat täytyy painaa mieleen.
Töistä lähtiessä ei tullut yhtään haikea tai surullinen olo, pikemminkin onnellinen ja helpottunut. Työkaverit (?) ei edes vaivautuneet hyvästelemään, huikkasivat vaan adjöt ja jatkoivat tietokoneen naputtelua. Siellä on sattunut eräs henkilökunnan rivejä sekoittanut tapaus, johon kuuluu meili sairaanhoitajalta, henkilöstön Gröna lund-päivän peruuntuminen sekä kahvitauko. Mutta tuo aika kuuluu jo meikäläisen menneisyyteen! Muistin kuitenkin käydä kysymässä työtodistusta kesästä, minkä voi sitten liittää mun muuten niin loistokkaaseen CV:en (neljä vuotta Säästärissä, kesä hautausmaalla, vuosi Stalinin alaisena Portmaskalla jne).
Eilen sanoin heipat taas yhdelle nordjobbarille. Se seilaa para'aikaa Suomeen päin. Torstaina mäkin otan laukkuni, rinkkani, toisen laukkuni ja kolmannen laukkuni ja suuntaan kohti Slussenia ja Viking Linen terminaalia. ÄITI VARAUDU: I'm coming home! Jauhelihakastike tulille ja raejuustoa jääkaappiin!
Tänään käyn shoppailemassa ja hyvästelen neljännen lähtijän. Helteestä ja auringosta huolimatta kesä uhkaa loppumisellaan.
Tukholmaterveisin Ina
Luvassa on siis vielä shoppailua ja turisteilua Tukholmassa, retki Maarianhaminaan sekä Karate kid Bio Sagassa. Jokainen hetki pitää käyttää tehokkaasti ja kaikki Tukholman ihanat yksityiskohdat täytyy painaa mieleen.
Töistä lähtiessä ei tullut yhtään haikea tai surullinen olo, pikemminkin onnellinen ja helpottunut. Työkaverit (?) ei edes vaivautuneet hyvästelemään, huikkasivat vaan adjöt ja jatkoivat tietokoneen naputtelua. Siellä on sattunut eräs henkilökunnan rivejä sekoittanut tapaus, johon kuuluu meili sairaanhoitajalta, henkilöstön Gröna lund-päivän peruuntuminen sekä kahvitauko. Mutta tuo aika kuuluu jo meikäläisen menneisyyteen! Muistin kuitenkin käydä kysymässä työtodistusta kesästä, minkä voi sitten liittää mun muuten niin loistokkaaseen CV:en (neljä vuotta Säästärissä, kesä hautausmaalla, vuosi Stalinin alaisena Portmaskalla jne).
Eilen sanoin heipat taas yhdelle nordjobbarille. Se seilaa para'aikaa Suomeen päin. Torstaina mäkin otan laukkuni, rinkkani, toisen laukkuni ja kolmannen laukkuni ja suuntaan kohti Slussenia ja Viking Linen terminaalia. ÄITI VARAUDU: I'm coming home! Jauhelihakastike tulille ja raejuustoa jääkaappiin!
Tänään käyn shoppailemassa ja hyvästelen neljännen lähtijän. Helteestä ja auringosta huolimatta kesä uhkaa loppumisellaan.
Tukholmaterveisin Ina
Muotiblogi vol. 2
Vieläkään ei ole luvassa asukuvia, mutta päivitystä vaatekaapin puolelta kyllä!
Mun missio laittaa kaikki rahat Tukholman vaate- ja kenkäkauppoihin näyttää onnistuvan, sillä joka kerta matkaan tarttuu jotain kivaa. Tän asuintalon alakerta on myös yleinen vaatteidenjättöpaikka, nimittäin monikaan ei jaksa raahata vaatteita kirpparille, vaan täysin hyviä ja käytännössä uusia vaatteita jätetään muiden noukittaviksi! Eräänkin aamun kahvimaitohakureissu muuttui, kun alakerrasta löytyi uusi musta jumpsuit, lyhyt neule, mekko sekä t-paita. Eli se raha mikä ei mene vaatteisiin, tuhlataan kahviloihin ja ravinteliin!
Viimeisen muotiblogiosuuden (?!?) jälkeen on tullut päivitystä vaatekaappiin: lyhyt, lepattava takki korvautui ihanalla vaalealla farkkutakilla, farkkuhaalarit, eli jumpsuit, lähti mukaan New Yorkerista sekä naurettavan mukavat Chinosit löyty Espritistä. Olen ostanut myös pyykinpesuainetta ja hammastahnaa.
Hankinnassa on vielä:
- Converset
- Kånken-reppu
- Farkkumekko
- Puukengät
Sekä tietty määrittelemätön määrä vaatteita.
Aurinkoista päivää!
Ö: Ina
PS: Toisaalta, olis ehkä järkevämpää handlata osa pakko saada- listalta Suomessa. On ainakin joku hyvä syy palata lauantaimakkaran ja rusinattoman maksalaatikon pyhään maahan, blaah.
Mun missio laittaa kaikki rahat Tukholman vaate- ja kenkäkauppoihin näyttää onnistuvan, sillä joka kerta matkaan tarttuu jotain kivaa. Tän asuintalon alakerta on myös yleinen vaatteidenjättöpaikka, nimittäin monikaan ei jaksa raahata vaatteita kirpparille, vaan täysin hyviä ja käytännössä uusia vaatteita jätetään muiden noukittaviksi! Eräänkin aamun kahvimaitohakureissu muuttui, kun alakerrasta löytyi uusi musta jumpsuit, lyhyt neule, mekko sekä t-paita. Eli se raha mikä ei mene vaatteisiin, tuhlataan kahviloihin ja ravinteliin!
Viimeisen muotiblogiosuuden (?!?) jälkeen on tullut päivitystä vaatekaappiin: lyhyt, lepattava takki korvautui ihanalla vaalealla farkkutakilla, farkkuhaalarit, eli jumpsuit, lähti mukaan New Yorkerista sekä naurettavan mukavat Chinosit löyty Espritistä. Olen ostanut myös pyykinpesuainetta ja hammastahnaa.
Hankinnassa on vielä:
- Converset
- Kånken-reppu
- Farkkumekko
- Puukengät
Sekä tietty määrittelemätön määrä vaatteita.
Aurinkoista päivää!
Ö: Ina
PS: Toisaalta, olis ehkä järkevämpää handlata osa pakko saada- listalta Suomessa. On ainakin joku hyvä syy palata lauantaimakkaran ja rusinattoman maksalaatikon pyhään maahan, blaah.
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Viimeisiä viedään
Nyyh, oon jo sanonu Adjöt kahdelle nordjobbarille. Toinen lähti sunnuntaina ja toinen seilas eilen Turkkuseen.
Lauantaina kokoonnuttiin Skärholmenissa puhumaan paskaa työpaikasta ja syömään. Taas, it's our thing! Seuraava päivä oli mulla vapaa, joten käytiin Stadshusetin tornissa ihastelemassa Tukholmaa yläilmoista käsin. Käymisen arvonen paikka, 30 kruunulla pääsee näkemään kaupunkia 35 minuutin ajan. Me huokailtiin ja mietittiin missä on mikäkin kesän aikana testattu ravintola/kahvila/piknik-paikka. Nälkäsenä suunnattiin Slussenin viereen Hermansiin vetämään vegeruokaa buffet-pöydästä, mikä oli ku pala taivasta! Iiiiso salaattipöytä, montaa eri lämmintä ruokaa ja upeet maisemat suoraan Djurgårdeniin (ja Viking linen terminaalin, ooh!). Illan päätteeks mentiin kattomaan ruotsalaista stand-uppia ja leuka väristen hyvästeltiin ensimmäinen lähtijä (mehän ei KOSKAAN enää ikinä nähdä, NOT!).
Ilman mitään erityistä syytä mentiin maanantaina syömään kakkua Gamla stanin Kladdkakaniin. Tiistaina ihan hyvällä syyllä mentiin syömään T.G.I. Fridaysiin kunnon jättiannokset hampurilaisia ja ranskalaisia ja vetämään jälkkärit Odenplanin Hard Rock Caféhen. Illalla käytiin saattamassa toinen lähtijä Silja Linen terminaaliin ja luvattiin, kautta kiven ja kannon, että me tullaan pitämään yhteyttä!
Meillä on tapana sanoa: "Nordjobbarit vaan syö! Ne syö koko illan ja yön, eikä ne jaksa seuraavana aamuna nousta töihin, koska ne on syöny niin paljon."
Voiko loppujen lopuksi syödä liikaa?
Ö: Ina
Lauantaina kokoonnuttiin Skärholmenissa puhumaan paskaa työpaikasta ja syömään. Taas, it's our thing! Seuraava päivä oli mulla vapaa, joten käytiin Stadshusetin tornissa ihastelemassa Tukholmaa yläilmoista käsin. Käymisen arvonen paikka, 30 kruunulla pääsee näkemään kaupunkia 35 minuutin ajan. Me huokailtiin ja mietittiin missä on mikäkin kesän aikana testattu ravintola/kahvila/piknik-paikka. Nälkäsenä suunnattiin Slussenin viereen Hermansiin vetämään vegeruokaa buffet-pöydästä, mikä oli ku pala taivasta! Iiiiso salaattipöytä, montaa eri lämmintä ruokaa ja upeet maisemat suoraan Djurgårdeniin (ja Viking linen terminaalin, ooh!). Illan päätteeks mentiin kattomaan ruotsalaista stand-uppia ja leuka väristen hyvästeltiin ensimmäinen lähtijä (mehän ei KOSKAAN enää ikinä nähdä, NOT!).
Ilman mitään erityistä syytä mentiin maanantaina syömään kakkua Gamla stanin Kladdkakaniin. Tiistaina ihan hyvällä syyllä mentiin syömään T.G.I. Fridaysiin kunnon jättiannokset hampurilaisia ja ranskalaisia ja vetämään jälkkärit Odenplanin Hard Rock Caféhen. Illalla käytiin saattamassa toinen lähtijä Silja Linen terminaaliin ja luvattiin, kautta kiven ja kannon, että me tullaan pitämään yhteyttä!
Meillä on tapana sanoa: "Nordjobbarit vaan syö! Ne syö koko illan ja yön, eikä ne jaksa seuraavana aamuna nousta töihin, koska ne on syöny niin paljon."
Voiko loppujen lopuksi syödä liikaa?
Ö: Ina
lauantai 7. elokuuta 2010
I heart Stockholm
Kävin ensimmäistä kertaa täällä oloni aikana sadepäivän kunniaksi elokuvateatterissa ja valittiin sattumalta vuoden paras elokuva, Inception. Niin upeen elokuvan jälkeen oli vaikee päästä kotiin asti, kun mielessä pyöri vaan VAU!
Mun luona on punkannu muutaman päivän homeless nordjobbari samasta työpaikasta, mikä oli varmasti sille tylsää (ei kotia), mut meillä oli ihan huippua! Tiistaina se muutti mun lattialle ja suunnattiin mun vapaapäivän kunniaks Kungshalleniin syömään jättiannos kanaa. Koko päivän paisto aurinko ja oli lämmintä, kunnes päästiin Skanssenille laulamaan allsångia kaikkien iloisten ruotsalaisten kanssa. Sillo taivas meni pimeeks ja alko sataa. Kiva. Onneks sekään ei pidätelly ruotsalaisten (ja meidän) iloista fiilistä! Illan esiintyjinä oli the Baseballs, Huutajat, Jakob Hellman ja muutama muu, joista ei sitten tiedetty mitään.
Heimon loput jäsenet kävi torstaina piipahtamassa Tukholmassa ja heidän kanssa pyörittiin sitten Gamla stanissa, syötiin ja istuttiin kuppilassa. Ihanan piristävää, parasta terapiaa työn uuvuttamalle meikäläiselle... Käytiin nimittäin puhumassa personalchefin työpaikan tilanteesta, siitä miten meitä (kesätyöntekijöitä) kohdellaan ku roskaa, miten töitä on ollu ihan liikaa ja miks ihmeessä vanhushoidossa käytetään naurettavia Mikki Hiiri-muovihanskoja! Noh, vastaus oli tietenkin "ei meillä ole koskaan ollut tällaista ongelmaa, aina olemme saaneet henkilöstön puolelta hyvää palautetta ja hanska-asiassa en ole ekspertti". LoL. Jos hanska jää pyyhkiessä peeeeesvakoon, ni se on huono hanska se.
Aika näyttää otetaanko meidän antamaa "rakentavaa palautetta" tosissaan... Tuskin!
Ö: Ina
Mun luona on punkannu muutaman päivän homeless nordjobbari samasta työpaikasta, mikä oli varmasti sille tylsää (ei kotia), mut meillä oli ihan huippua! Tiistaina se muutti mun lattialle ja suunnattiin mun vapaapäivän kunniaks Kungshalleniin syömään jättiannos kanaa. Koko päivän paisto aurinko ja oli lämmintä, kunnes päästiin Skanssenille laulamaan allsångia kaikkien iloisten ruotsalaisten kanssa. Sillo taivas meni pimeeks ja alko sataa. Kiva. Onneks sekään ei pidätelly ruotsalaisten (ja meidän) iloista fiilistä! Illan esiintyjinä oli the Baseballs, Huutajat, Jakob Hellman ja muutama muu, joista ei sitten tiedetty mitään.
Heimon loput jäsenet kävi torstaina piipahtamassa Tukholmassa ja heidän kanssa pyörittiin sitten Gamla stanissa, syötiin ja istuttiin kuppilassa. Ihanan piristävää, parasta terapiaa työn uuvuttamalle meikäläiselle... Käytiin nimittäin puhumassa personalchefin työpaikan tilanteesta, siitä miten meitä (kesätyöntekijöitä) kohdellaan ku roskaa, miten töitä on ollu ihan liikaa ja miks ihmeessä vanhushoidossa käytetään naurettavia Mikki Hiiri-muovihanskoja! Noh, vastaus oli tietenkin "ei meillä ole koskaan ollut tällaista ongelmaa, aina olemme saaneet henkilöstön puolelta hyvää palautetta ja hanska-asiassa en ole ekspertti". LoL. Jos hanska jää pyyhkiessä peeeeesvakoon, ni se on huono hanska se.
Aika näyttää otetaanko meidän antamaa "rakentavaa palautetta" tosissaan... Tuskin!
Ö: Ina
tiistai 3. elokuuta 2010
Vieras Suomesta!
Johanna lensi keskiviikkona Ruotsiin matkustamaan tunnelbanalla, riehumaan Gröna Lundiin ja tuhlaamaan heinäkuun palkan Tukholman kauppoihin.
Keskiviikkona (pienen mutkan kautta) päästiin Gröna lundiin kokeilemaan Katapultia, Pop-expressiä ja muita ihania laitteita. Johanna lupautui menemään Katapulttiin mun kanssa ja mä puolestani menin sen kanssa Spökhusetiin. Ja voi sitä huudon ja pelon määrää! Mä puristin silmiä kiinni, pidin Johannaa kädestä ja pelkäsin henkeni edestä, kun käveltiin pitkin (naurettavan kökköä) kummitustaloa. Pienet, viisvuotiaat pojanklopit juoksi mun ohitse, eikä nähny koko talossa mitään pelottavaa. Vapina ja järkytys tuntuu mun kehossa vieläkin! Illalla käytiin tankkaamassa Gamla stanin Sally's:ssa, vedettiin puolikkaat lehmät ja raahauduttiin väsyneenä kämpille.
Torstai oli pyhitetty shoppailulle, mikä viivästy vähän, kun mun palohälytin päätti alkaa huutamaan itsestään. Johanna sai hälyttimen onneks katosta ja mä hakkasin kiljuvan laatikon hiljaseksi. Soitto laitosmiehelle ja uus hälytin asennettiin ku me tuhlattiin pennosiamme JC:en, Henkkamaukkaan, Nilsoniin ja Ginaan. Melkeen seittemän tunnin shoppailun päätteeks me päädyttiin Kofiin istumaan ja juoruamaan.
Viikonlopuksi meikä teljettiin töihin. Nice! Perjantaina oltiin työvuorossa pelkällä Sisuvoimalla, kun iltavuoroon oli laitettu kaikki neljä Norjobbaria. Lauantain vuoron jälkeen käytiin Vampire loungessa juomassa drinkit, jotka muistutti enemmänkin jälkkäreitä. Borgerskapetia haukuttiin tietenkin ihan olan takaa vielä Gamla stanin kuppilassa.
Että näin!
Ö:Ina
Keskiviikkona (pienen mutkan kautta) päästiin Gröna lundiin kokeilemaan Katapultia, Pop-expressiä ja muita ihania laitteita. Johanna lupautui menemään Katapulttiin mun kanssa ja mä puolestani menin sen kanssa Spökhusetiin. Ja voi sitä huudon ja pelon määrää! Mä puristin silmiä kiinni, pidin Johannaa kädestä ja pelkäsin henkeni edestä, kun käveltiin pitkin (naurettavan kökköä) kummitustaloa. Pienet, viisvuotiaat pojanklopit juoksi mun ohitse, eikä nähny koko talossa mitään pelottavaa. Vapina ja järkytys tuntuu mun kehossa vieläkin! Illalla käytiin tankkaamassa Gamla stanin Sally's:ssa, vedettiin puolikkaat lehmät ja raahauduttiin väsyneenä kämpille.
Torstai oli pyhitetty shoppailulle, mikä viivästy vähän, kun mun palohälytin päätti alkaa huutamaan itsestään. Johanna sai hälyttimen onneks katosta ja mä hakkasin kiljuvan laatikon hiljaseksi. Soitto laitosmiehelle ja uus hälytin asennettiin ku me tuhlattiin pennosiamme JC:en, Henkkamaukkaan, Nilsoniin ja Ginaan. Melkeen seittemän tunnin shoppailun päätteeks me päädyttiin Kofiin istumaan ja juoruamaan.
Viikonlopuksi meikä teljettiin töihin. Nice! Perjantaina oltiin työvuorossa pelkällä Sisuvoimalla, kun iltavuoroon oli laitettu kaikki neljä Norjobbaria. Lauantain vuoron jälkeen käytiin Vampire loungessa juomassa drinkit, jotka muistutti enemmänkin jälkkäreitä. Borgerskapetia haukuttiin tietenkin ihan olan takaa vielä Gamla stanin kuppilassa.
Että näin!
Ö:Ina
Hägerstenin pataa
En suoraan sanottuna tiedä mitä on tapahtunu, mutta ilmeisesti mun ruuanlaittotaidot jäi Suomeen. Siis huomattavaa takapakkia keittiön puolella! Nyttenkin liedellä on "klassinen tomaattikeitto", jonka kuitenkin ristin Hägerstenin padaksi, koska se ei ole keittoa nähnykään. Ruoan nimeäminen lisää sen makua, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa ei riittävästi.
Ruotsalaisissa ruokakaupoissa ei vieläkään myydä kanasuikaleita, vaan puolikkaita lehmiä, pihvejä ja ydinluuta. Joten jos nälkä sattuu yllättämään niin sitä vain avaa kaapin, kaataa kaiken syötäväksi keplaavan kattilaan ja keittää niin kauan, ettei suolisto ota lopputiliä. Kaiken pystyy huuhtomaan alas vissyllä tai kahvilla. Välillä ruokien ulkomuoto näyttää pahemmalta kun työpaikan vanhusten timbal-muotoon muussattu ruoka. Yök.
Salaisuus hengissä pysymiseen on Kalles mätitahna, mikä toimii minkä tahansa ruoan lisukkeena. Jos ruoka maistuu pahalta/etovalta tai jos se ei maistu ollenkaan, niin tuutista vaan lohenpunaista tahnaa makua antamaan.
Ja koska puoli litraa SIAn jäätelöä maksaa yhtä paljon kuin 100 grammaa Kesoa (eli raejuustoa, det finns ingen grynost här!), niin rommirusina/nougat/sitruuna-lakritsi täyttää päivittäisen kalsiumtarpeen.
Voilá!
Ö: Ina Svensson
PS: Äidille tiedoksi; töiden ruokalippu (10 kpl) maksaa 100 kruunua, eli 10 euroa. En siis kuole nälkään, vaan voin ahtaa lounailla napaan niin paljon ruokaa kuin pystyn ja kykenen!
Ruotsalaisissa ruokakaupoissa ei vieläkään myydä kanasuikaleita, vaan puolikkaita lehmiä, pihvejä ja ydinluuta. Joten jos nälkä sattuu yllättämään niin sitä vain avaa kaapin, kaataa kaiken syötäväksi keplaavan kattilaan ja keittää niin kauan, ettei suolisto ota lopputiliä. Kaiken pystyy huuhtomaan alas vissyllä tai kahvilla. Välillä ruokien ulkomuoto näyttää pahemmalta kun työpaikan vanhusten timbal-muotoon muussattu ruoka. Yök.
Salaisuus hengissä pysymiseen on Kalles mätitahna, mikä toimii minkä tahansa ruoan lisukkeena. Jos ruoka maistuu pahalta/etovalta tai jos se ei maistu ollenkaan, niin tuutista vaan lohenpunaista tahnaa makua antamaan.
Ja koska puoli litraa SIAn jäätelöä maksaa yhtä paljon kuin 100 grammaa Kesoa (eli raejuustoa, det finns ingen grynost här!), niin rommirusina/nougat/sitruuna-lakritsi täyttää päivittäisen kalsiumtarpeen.
Voilá!
Ö: Ina Svensson
PS: Äidille tiedoksi; töiden ruokalippu (10 kpl) maksaa 100 kruunua, eli 10 euroa. En siis kuole nälkään, vaan voin ahtaa lounailla napaan niin paljon ruokaa kuin pystyn ja kykenen!
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Livin' the Dream!
Kepasa! Viikonloppuna olin vapaalla töistä ja nyt, keskiviikkona ja torstaina, oon taas vapaalla. Borgerskapet ei selkeestikään tiedä, että ne on mokannu pahasti niiden yrityksessä teljetä halpa Suomi-työvoima neljän seinän sisään! Ehkä oiski parempi linnouttautua töihin, ku Tukholmassa rahan menoa ei voi estää...
Perjantaina siis aloitin piiiiiitkän vapaan (2 päivää, 23,5 tuntia) Power napeilla sohvalla. (Woohoo, villiä menoa Tukholmassa?) Sieltä suuntasin Skärholmeniin syömään vohveleita ja puhumaan paskaa muiden Borgareiden kanssa, mikä on siis elintärkeä terapiahetki kaikille meille Sisu-voimille Borgerskapetissa.
Lauantaina mä koin elämäni tähtihetken ja tutustuin lapsuuden idolin, Pekka Töpöhännän, kotikaupunkiin Uppsalaan. Sanat "vilkas" tai "eloisa" ei oikein ole oikeita sanoja kuvaamaan Uppsalaa, mutta "söpö", "ihana" ja "vitsit, iha ku oltais Karjaalla/Orimattilassa/Paraisilla!" sen sijaan sopi paremmin tunnelmaan. Vedettiin Maxissa "Sveriges godaste hamburgare" ja valtava lyxshake ja kierrettiin Uppsalan pakkonähtävyydet: tuomiokirkko, Botaniska trädgården ja linna. Väsyneenä posotettiin takaisin kaatosateeseen Tukholmaan ja sieltä Täbyhyn (Jumalan selän taakse, edes tunnelbana ei ylety sinne!) hattukarnevaaleihin, missä oli nordjobbaria poikineen.
Sunnuntaina leikin sivistynyttä turistia ja kiersin Stockholms stadsmuseumin ja National museumin valokuvanäyttelyn. Samalla tuli kokeiltua Slussenin Nyströms Strömming-vaunun Special annos; silakkapihvejä, perunamuusia, näkkileipää ja paikallisia hölskykurkkuja. Illalla nauroin pissat housussa ruotsalaiselle stand-upille Big benissä. Illan suomalaisvitsi oli: "Ruotsalainen elokuva 'Män som hatar kvinnor' on Suomessa erittäin menestynyt, mutta siellä sen nimi on pelkkä 'Män'." Hohohohohooo!
Johanna tulee tänään käymään ja me toteutetaan mun ikiaikainen unelma, eli me juostaan Gröna Lundiin heti kunhan Johannan kone on laskeutunu Arlandalle!
Vi hörs!
Ö: Ina Svensson
Perjantaina siis aloitin piiiiiitkän vapaan (2 päivää, 23,5 tuntia) Power napeilla sohvalla. (Woohoo, villiä menoa Tukholmassa?) Sieltä suuntasin Skärholmeniin syömään vohveleita ja puhumaan paskaa muiden Borgareiden kanssa, mikä on siis elintärkeä terapiahetki kaikille meille Sisu-voimille Borgerskapetissa.
Lauantaina mä koin elämäni tähtihetken ja tutustuin lapsuuden idolin, Pekka Töpöhännän, kotikaupunkiin Uppsalaan. Sanat "vilkas" tai "eloisa" ei oikein ole oikeita sanoja kuvaamaan Uppsalaa, mutta "söpö", "ihana" ja "vitsit, iha ku oltais Karjaalla/Orimattilassa/Paraisilla!" sen sijaan sopi paremmin tunnelmaan. Vedettiin Maxissa "Sveriges godaste hamburgare" ja valtava lyxshake ja kierrettiin Uppsalan pakkonähtävyydet: tuomiokirkko, Botaniska trädgården ja linna. Väsyneenä posotettiin takaisin kaatosateeseen Tukholmaan ja sieltä Täbyhyn (Jumalan selän taakse, edes tunnelbana ei ylety sinne!) hattukarnevaaleihin, missä oli nordjobbaria poikineen.
Sunnuntaina leikin sivistynyttä turistia ja kiersin Stockholms stadsmuseumin ja National museumin valokuvanäyttelyn. Samalla tuli kokeiltua Slussenin Nyströms Strömming-vaunun Special annos; silakkapihvejä, perunamuusia, näkkileipää ja paikallisia hölskykurkkuja. Illalla nauroin pissat housussa ruotsalaiselle stand-upille Big benissä. Illan suomalaisvitsi oli: "Ruotsalainen elokuva 'Män som hatar kvinnor' on Suomessa erittäin menestynyt, mutta siellä sen nimi on pelkkä 'Män'." Hohohohohooo!
Johanna tulee tänään käymään ja me toteutetaan mun ikiaikainen unelma, eli me juostaan Gröna Lundiin heti kunhan Johannan kone on laskeutunu Arlandalle!
Vi hörs!
Ö: Ina Svensson
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Kulttuurishokki!
Ruotsi on kuitenkin loppujen lopuksi täysin erilainen maa kuin Suomi:
- Ylenpalttinen kohteliaisuus: Kaikki tehdään hymyillen ja med glädje vaikka väkisin! Töissä ei saa edes potilaan rekisteriin kirjoittaa "Tänään tuli jotain jännän väristä eritettä, uskoisin että ripulia, mutta HUHHUH ku se haiso!", vaan "Inga gjorde en liten/stor A (avföring)/ D (diarree)", sillä jälkimmäinen kuulostaa trevligare. Herre Gud, paska on paskaa ja ripuli ripulia, niinku meillä Suomitytöillä on tapana sanoa!
- Vähäinen broilerin määrä ruokakaupoissa: En tiedä pitäiskö ostaa vessaan pari elävää kanaa lihoamaan vaiko pyytää Atriaa lähettämään pari pakettia hunajamarinoituja rahtina meren yli, sillä kaupoissa ei yksinkertasesti myydä broiskua. Toivon että Niksipirkasta löytyy vastaus tähänkin ongelmaan.
- Astiankuivauskaappia ei tunneta: Siis jokaisella on joko haiseva pyyhe tai outo metallikuivaushärdelli pöydällä viemässä kaiken ylimääräisen tilan, mutta ei astiankuivauskaappia. Yksinkertaisesti, typerää.
- Oven avaaminen on prosessi: Ota kotiavain, nosta ovenkahva YLÖS, väännä sisäavainta, kuuluuko KLIK?, kuuluu KLIK!, laske kahva, avaa ovi, mene ulos, laita ovi kiinni, ota kotiavain, laita avain lukkoon, nosta kahvaa YLÖS, väännä avainta, kuuluuko KLIK?, kuuluu KLIK!, laske kahva, väännä avain oikeaa asentoon, vedä avain ulos, tarkista onko ovi varmasti lukossa, laita avaimet laukkuun, tarkista VIELÄ kerran että onko ovi nyt ihan varmasti lukossa. Olihan se! Näin helppoa on oven avaaminen Ruotsissa.
- Kaupassa pankkikortin voi höylätä ja iskeä pin-koodin jo ennen kuin kassa antaa siihen erikseen luvan: Kaikki toiminta kassalla sujuu nopeammin, paitsi jos asian tajuamiseen menee puolitoista kuukautta.
- Kaikki pukeutuu tyylikkäästi: Jopa miehet! Eikä nyt puhuta "menin suihkuun ja pesin hampaat"-tyylikkyydestä, vaan oikeasta "tulin suoraan Milanon muotiviikon avausnäytöksestä"-tyylikkyydestä. Suomitytön täytyy tehdä valinta, eli joko vähät välittää ja pukeutua miten sattuu ja millon sattuu, tai sitten pistää parastaan, kaivaa kuvettaan ja suuntaa Ginaan/Bikbokkiin/Henkkamaukkaan. Henkilökohtainen valinta on tuo jälkimmäinen, sillä se on vain yksinkertaisesti hauskempaa!
- Rannalla alastomuus on suhteellista: Långholmenin biitsillä näkyy jos minkälaista lihavarrasta, mutta suurimman huomion vie ruotsalaiset ja vaatteiden (vähäinen) määrä. On siis ihan ok tepastella pelkissä stringeissä ja imettää vastasyntynyttä samaan aikaan. Myös vaatteiden vaihto seisaallaan kaikkien keskellä on sallittua. Ainoat järkyttyneet tulevat Suomesta, maasta jossa sekasauna ei ole vain käsite, vaan lähes uskonnollinen rituaali perjantai-iltaisin.
Nämähän ei nyt tarkoita että Ruotsi ois sivistyksen kehitysmaa. Maassa maan tavalla! Siis, hymyillään nonstoppina, syödään lihapullia IKEAssa, jätetään puhtaat astiat haisevan keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan, varataan aikaa erityisesti oven avaamiseen, höylätään korttia jo ennen kuin on keretty kassalle, pistetään tili huutamaan miinusta ja pukeudutaan tyylikkäästi sekä vaihdetaan vaatteet vaikka t-banaa odotellessa.
Ö: Ina
- Ylenpalttinen kohteliaisuus: Kaikki tehdään hymyillen ja med glädje vaikka väkisin! Töissä ei saa edes potilaan rekisteriin kirjoittaa "Tänään tuli jotain jännän väristä eritettä, uskoisin että ripulia, mutta HUHHUH ku se haiso!", vaan "Inga gjorde en liten/stor A (avföring)/ D (diarree)", sillä jälkimmäinen kuulostaa trevligare. Herre Gud, paska on paskaa ja ripuli ripulia, niinku meillä Suomitytöillä on tapana sanoa!
- Vähäinen broilerin määrä ruokakaupoissa: En tiedä pitäiskö ostaa vessaan pari elävää kanaa lihoamaan vaiko pyytää Atriaa lähettämään pari pakettia hunajamarinoituja rahtina meren yli, sillä kaupoissa ei yksinkertasesti myydä broiskua. Toivon että Niksipirkasta löytyy vastaus tähänkin ongelmaan.
- Astiankuivauskaappia ei tunneta: Siis jokaisella on joko haiseva pyyhe tai outo metallikuivaushärdelli pöydällä viemässä kaiken ylimääräisen tilan, mutta ei astiankuivauskaappia. Yksinkertaisesti, typerää.
- Oven avaaminen on prosessi: Ota kotiavain, nosta ovenkahva YLÖS, väännä sisäavainta, kuuluuko KLIK?, kuuluu KLIK!, laske kahva, avaa ovi, mene ulos, laita ovi kiinni, ota kotiavain, laita avain lukkoon, nosta kahvaa YLÖS, väännä avainta, kuuluuko KLIK?, kuuluu KLIK!, laske kahva, väännä avain oikeaa asentoon, vedä avain ulos, tarkista onko ovi varmasti lukossa, laita avaimet laukkuun, tarkista VIELÄ kerran että onko ovi nyt ihan varmasti lukossa. Olihan se! Näin helppoa on oven avaaminen Ruotsissa.
- Kaupassa pankkikortin voi höylätä ja iskeä pin-koodin jo ennen kuin kassa antaa siihen erikseen luvan: Kaikki toiminta kassalla sujuu nopeammin, paitsi jos asian tajuamiseen menee puolitoista kuukautta.
- Kaikki pukeutuu tyylikkäästi: Jopa miehet! Eikä nyt puhuta "menin suihkuun ja pesin hampaat"-tyylikkyydestä, vaan oikeasta "tulin suoraan Milanon muotiviikon avausnäytöksestä"-tyylikkyydestä. Suomitytön täytyy tehdä valinta, eli joko vähät välittää ja pukeutua miten sattuu ja millon sattuu, tai sitten pistää parastaan, kaivaa kuvettaan ja suuntaa Ginaan/Bikbokkiin/Henkkamaukkaan. Henkilökohtainen valinta on tuo jälkimmäinen, sillä se on vain yksinkertaisesti hauskempaa!
- Rannalla alastomuus on suhteellista: Långholmenin biitsillä näkyy jos minkälaista lihavarrasta, mutta suurimman huomion vie ruotsalaiset ja vaatteiden (vähäinen) määrä. On siis ihan ok tepastella pelkissä stringeissä ja imettää vastasyntynyttä samaan aikaan. Myös vaatteiden vaihto seisaallaan kaikkien keskellä on sallittua. Ainoat järkyttyneet tulevat Suomesta, maasta jossa sekasauna ei ole vain käsite, vaan lähes uskonnollinen rituaali perjantai-iltaisin.
Nämähän ei nyt tarkoita että Ruotsi ois sivistyksen kehitysmaa. Maassa maan tavalla! Siis, hymyillään nonstoppina, syödään lihapullia IKEAssa, jätetään puhtaat astiat haisevan keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan, varataan aikaa erityisesti oven avaamiseen, höylätään korttia jo ennen kuin on keretty kassalle, pistetään tili huutamaan miinusta ja pukeudutaan tyylikkäästi sekä vaihdetaan vaatteet vaikka t-banaa odotellessa.
Ö: Ina
torstai 15. heinäkuuta 2010
Kuulumisia kuulumisia!
Työn orja täällä huhuilee!
Töitä on ollut siis oikein kiitettävä määrä (mitä vähättelyä, 'naurettavan älytön määrä' kuvaa paremmin tätä työmäärää!) ja sen lomassa on yritetty kuitenkin ahkerasti leikkiä turistia Tukholmassa ja perusruotsalaista auringonpalvojaa Långholmenin rannalla!
Männä viikolla kylän vanhin käväsi muutaman päivän pikavisiitillä, ilmeisesti tarkistamassa miten nuor' flikka pärjää suuressa maailmassa. Tiedossa oli siis "Ruokaa & nähtävyyksiä" miniloma, jonka aikana mä esittelin "mun kulmia" ja välillä nautittiin Tukholman ihanien ravintoloiden/kahviloiden antimista. Huipuin kokemus äidille oli (tietenkin) meikäläisen tarjoama "lähes-mannermainen" aamiainen, johon kuului sämpylöitä, kananmunia ja Kalle's kaviaria sekä espressopannussa keitettyä tujua kahvia! Michelin, tuo tähtesi!
Lauantaina meikäläisellä oli lyhyempi päivä töissä ja seuraava päivä vapaana, joten otin kaiken irti (lähes) vapaasta viikonlopusta! Sushia tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa (tykkäsin!) ja korkattua Ben & Jerry's bar (tyhmä kysymys, TIETENKIN tykkäsin!). Sunnuntaina palvoin muun Tukholman tavoin aurinkoa Långholmenin rannalla useita tunteja, välillä pulahdin ihanaan meriveteen ja sitten taas köllöttelemään piknik-viltille. Jalkapalloakin tuli katottua (koska mähän olen Suomen yksi kovimmista jalisfaneista, NOT!) ja muutama mansikkalaatikko tuhottua. Maanantaina kerkesin treffata kylän kolmanneksi vanhinta ja viisainta & co. ennen töitä, mikä oli tietenkin hauskaa!
Tiistai oli ehkä ruotsalaisin päivä ikinä; tiedossa oli Allsång på Skansen! Herregud, käsittämätön määrä onnellisia ruotsalaisia laulamassa ilosia ruotsalaisia lauluja auringonpaisteessa! Ehdottomasti kokemisen arvonen asia, kuuluu sarjaan "kokeilen syödä etanoita/juoda raakaa viinaa/juosta alasti talon ympäri", josko vaikka kolahtais omalla kohalla!
Natti natt!
Ö: Ina
Töitä on ollut siis oikein kiitettävä määrä (mitä vähättelyä, 'naurettavan älytön määrä' kuvaa paremmin tätä työmäärää!) ja sen lomassa on yritetty kuitenkin ahkerasti leikkiä turistia Tukholmassa ja perusruotsalaista auringonpalvojaa Långholmenin rannalla!
Männä viikolla kylän vanhin käväsi muutaman päivän pikavisiitillä, ilmeisesti tarkistamassa miten nuor' flikka pärjää suuressa maailmassa. Tiedossa oli siis "Ruokaa & nähtävyyksiä" miniloma, jonka aikana mä esittelin "mun kulmia" ja välillä nautittiin Tukholman ihanien ravintoloiden/kahviloiden antimista. Huipuin kokemus äidille oli (tietenkin) meikäläisen tarjoama "lähes-mannermainen" aamiainen, johon kuului sämpylöitä, kananmunia ja Kalle's kaviaria sekä espressopannussa keitettyä tujua kahvia! Michelin, tuo tähtesi!
Lauantaina meikäläisellä oli lyhyempi päivä töissä ja seuraava päivä vapaana, joten otin kaiken irti (lähes) vapaasta viikonlopusta! Sushia tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa (tykkäsin!) ja korkattua Ben & Jerry's bar (tyhmä kysymys, TIETENKIN tykkäsin!). Sunnuntaina palvoin muun Tukholman tavoin aurinkoa Långholmenin rannalla useita tunteja, välillä pulahdin ihanaan meriveteen ja sitten taas köllöttelemään piknik-viltille. Jalkapalloakin tuli katottua (koska mähän olen Suomen yksi kovimmista jalisfaneista, NOT!) ja muutama mansikkalaatikko tuhottua. Maanantaina kerkesin treffata kylän kolmanneksi vanhinta ja viisainta & co. ennen töitä, mikä oli tietenkin hauskaa!
Tiistai oli ehkä ruotsalaisin päivä ikinä; tiedossa oli Allsång på Skansen! Herregud, käsittämätön määrä onnellisia ruotsalaisia laulamassa ilosia ruotsalaisia lauluja auringonpaisteessa! Ehdottomasti kokemisen arvonen asia, kuuluu sarjaan "kokeilen syödä etanoita/juoda raakaa viinaa/juosta alasti talon ympäri", josko vaikka kolahtais omalla kohalla!
Natti natt!
Ö: Ina
tiistai 13. heinäkuuta 2010
Hyvää kuukausipäivää MULLE!
Woah, viime viikon keskiviikkona tuli täyteen kuukausi siitä, kun saavuin Ruotsiin! Grattis till mig!
Kolmeenkymmeneen päivään on mahtunu vaikka ja mitä, ei sitä voi kaikkea jaksaa edes muistaa. On tullu nähtyä kuninkaallista hääkarkeloa, keskikesän juhlintaa Skansenilla ja työn puolesta useampikin fiinimpi porvariäässi. Suurin muutos näkyy tietenkin ruotsinkielessä (se sujuu jo hyvin!) sekä töissä (sekin sujuu, ei kuitenkaan hyvin!). Voiko töitä enää tehdäkään pelkällä äidinkielellä?
Ruotsin ilmasto/ilmapiiri sopii ilmeisesti mulle, nimittäin näihin kolmeenkymmeneen päivään ei oo mahtunu yhtään migreenipäiviä tai sellasia hetkiä, jollon tuntuu että pää ja aivot räjähtää, eikä mikään hevosenkaatopilleri auta. Kaikki stressi-/ahistus-/vi****späänsäryt on jääny Jyväskylään ja mä tuuletan aivojani "Tukholman lomallani". Toivottavasti ne ei palaa taas syksyllä mun riesaks tai mä ostan menolipun takasin tänne!
Musta on tullu myös uskomaton sika: siivoamiselle ei riitä aikaa, kun kaupunki on täynnä nähtävää! I blame the society!
Ö: Ina
Kolmeenkymmeneen päivään on mahtunu vaikka ja mitä, ei sitä voi kaikkea jaksaa edes muistaa. On tullu nähtyä kuninkaallista hääkarkeloa, keskikesän juhlintaa Skansenilla ja työn puolesta useampikin fiinimpi porvariäässi. Suurin muutos näkyy tietenkin ruotsinkielessä (se sujuu jo hyvin!) sekä töissä (sekin sujuu, ei kuitenkaan hyvin!). Voiko töitä enää tehdäkään pelkällä äidinkielellä?
Ruotsin ilmasto/ilmapiiri sopii ilmeisesti mulle, nimittäin näihin kolmeenkymmeneen päivään ei oo mahtunu yhtään migreenipäiviä tai sellasia hetkiä, jollon tuntuu että pää ja aivot räjähtää, eikä mikään hevosenkaatopilleri auta. Kaikki stressi-/ahistus-/vi****späänsäryt on jääny Jyväskylään ja mä tuuletan aivojani "Tukholman lomallani". Toivottavasti ne ei palaa taas syksyllä mun riesaks tai mä ostan menolipun takasin tänne!
Musta on tullu myös uskomaton sika: siivoamiselle ei riitä aikaa, kun kaupunki on täynnä nähtävää! I blame the society!
Ö: Ina
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Sellainen päivä, et ei viitsi edes viheltää.
Koko maailma on nyt siis yhtä suurta sademetsää, kosteus on huipussaan ja lämpöä saman verran ku keitetyn kalan kiduksissa. Jääkaappi on täynnä vissyä, kokista ja siideriä, joita ei pysty juomaan, koska lasin ottaminen kaapista on turhan suuri vaiva tällä helteellä. Kämppä on ryhtyny pikkuhiljaa kypsentämään mua ja kohta oon jo medium plus. Ainoat vaatteet, joita pystyy käyttää tällä kelillä, on bikinit, eikä niissäkään kehtaa mennä kauppaan. Töissä kaikki mummot ja papat on iha veteliä ja väsyneitä (mikä on kesän suoma pieni bonus, kukaan ei jaksa valittaa, saatika nousta ylös sängystä).
Ja jollain sairaalla tavalla mä vielä nautin kaikesta tästä! Kesä on ihana, lämpö on ihanaa ja Tukholma on ihana! Nyt mä pakkaan melonia, mansikoita ja omenoita, otan kokispullon ja pyyhkeen ja lähden Långholmeniin kaikkien muiden tukholmalaisten seuraan!
Nauttikaa ihmiset kesästä!
Ö: Kohta Ruotsi-ruskettunut Ina
Ja jollain sairaalla tavalla mä vielä nautin kaikesta tästä! Kesä on ihana, lämpö on ihanaa ja Tukholma on ihana! Nyt mä pakkaan melonia, mansikoita ja omenoita, otan kokispullon ja pyyhkeen ja lähden Långholmeniin kaikkien muiden tukholmalaisten seuraan!
Nauttikaa ihmiset kesästä!
Ö: Kohta Ruotsi-ruskettunut Ina
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Do it like Stockholmare!
Koska julkinen liikenne ja erityisesti paikallinen metro, eli T-bana, kuuluu nykyään omaan arkipäivään ja siksi myös päivittäisiin rutiineihin, niin on aika myös opetella matkustamaan T-banassa kuin true stockholmare!
Seuraat vain näitä ohjeita, niin det går bra!
1) Liikkuminen. Tämä on ehkä kaiken T-bana-matkustamisen kulmakivi! Tukholmassa (kuten takuulla kaikissa maailman merkittävissä metropoleissa) käveleminen T-banalle ja sieltä pois on nopeaa, juoksuntapaista liikehdintää, jonka tarkoitus on viestiä "här kommer jag, och när jag springer, ni alla tänker att jag är en viktig person". Pakollinen viimeinen spurtti tapahtuu tietenkin kun huomaat miten oma metro tulee pysäkille. Kiirehtiä täytyy juuri siihen metroon, vaikka toinen tulisi kahden minuutin kuluttua. Aika on nääs rahaa ja pitkä aika paljon rahaa. Joten hop hop, tassua toisen eteen siellä tunnelissa!
2) Suunnistaminen. Maanalaisessa täytyy suunnistaa oikein. Kartan kanssa törttöilevä tai oikeaa metroa etsivä pään pyörittelijä leimataan julmasti turistiksi (näin minäkin teen, tietenkin, olenhan täysin rivitukholmalainen), joka pitää ohittaa nopeasti. Eli siis ennen kuin poistut sisätiloista, tarkista mihin pääteasemalle olet matkalla ja millä asemalla jäät pois. Itse asemalla pysy skarppina ja seuraa kylttejä tehokkaasti, mutta erittäin huomaamattomasti.
3) Katse. Sitä ei kohdisteta mihinkään ja samalla se kohdistetaan "ei mihinkään". Katseen tarkoitus on mahdollistaa nopea ja tehokas kulkeminen sekä viestittää muille kanssamatkustajille, että T-banalla kulkeminen on äärimmäisen pitkästyttävää ja täysin ajanhukkaa. Älä anna katseen harhailla, sillä kardinaalivirhe on katsoa ihmistä kohti ja varsinkin silmiin (vaikka hän katsoisi sinua). Joten pitkät päälle ja pää kenoon!
4) Tavara. Vaikka tukholmalaisen jättilaukkuun näyttäisi mahtuvan tavaraa enemmän kuin kukaan voi omistaa, niin silti suurin osa pitää kantaa käsissä. Se antaa taas sellaisen kivan kiireen tunnun, "jag sprang hemifrån, och kunde inte packa dom här, ser ni hur busy busy busy jag är?". Kotoa kannattaa kaapata perinteisen kännykän ja mp3:en lisäksi vesipullo, aurinkolasit, turha kaulahuivi, kahvi/tee/kaakao/tyhjä muki, turha villatakki ja ylimääräinen kassi sekä napata vielä ilmaisjakelulehti Metro kainaloon. Mitään näistä EI tungeta laukkuun (vaikka sinne tietenkin mahtuisi), vaan kaikkia pidellään käsissä!
5) Ulkonäkö. Tukholmalaiset on todella tyylikästä kansaa. Vaatteet, kengät ja laukut on vimpan päälle, joten älä jää kakkoseksi! T-bana on catwalk, jossa täytyy esitellä oman vaatekaapin parhaita löytöjä, ihan sama onko menossa töihin tai juhlimaan, kauppaan tai ostamaan postimerkkiä. Tim Gunnin sanoin "Work it!"
Näin helppoa se on!
Ö: Ina Kesäsvensson
Seuraat vain näitä ohjeita, niin det går bra!
1) Liikkuminen. Tämä on ehkä kaiken T-bana-matkustamisen kulmakivi! Tukholmassa (kuten takuulla kaikissa maailman merkittävissä metropoleissa) käveleminen T-banalle ja sieltä pois on nopeaa, juoksuntapaista liikehdintää, jonka tarkoitus on viestiä "här kommer jag, och när jag springer, ni alla tänker att jag är en viktig person". Pakollinen viimeinen spurtti tapahtuu tietenkin kun huomaat miten oma metro tulee pysäkille. Kiirehtiä täytyy juuri siihen metroon, vaikka toinen tulisi kahden minuutin kuluttua. Aika on nääs rahaa ja pitkä aika paljon rahaa. Joten hop hop, tassua toisen eteen siellä tunnelissa!
2) Suunnistaminen. Maanalaisessa täytyy suunnistaa oikein. Kartan kanssa törttöilevä tai oikeaa metroa etsivä pään pyörittelijä leimataan julmasti turistiksi (näin minäkin teen, tietenkin, olenhan täysin rivitukholmalainen), joka pitää ohittaa nopeasti. Eli siis ennen kuin poistut sisätiloista, tarkista mihin pääteasemalle olet matkalla ja millä asemalla jäät pois. Itse asemalla pysy skarppina ja seuraa kylttejä tehokkaasti, mutta erittäin huomaamattomasti.
3) Katse. Sitä ei kohdisteta mihinkään ja samalla se kohdistetaan "ei mihinkään". Katseen tarkoitus on mahdollistaa nopea ja tehokas kulkeminen sekä viestittää muille kanssamatkustajille, että T-banalla kulkeminen on äärimmäisen pitkästyttävää ja täysin ajanhukkaa. Älä anna katseen harhailla, sillä kardinaalivirhe on katsoa ihmistä kohti ja varsinkin silmiin (vaikka hän katsoisi sinua). Joten pitkät päälle ja pää kenoon!
4) Tavara. Vaikka tukholmalaisen jättilaukkuun näyttäisi mahtuvan tavaraa enemmän kuin kukaan voi omistaa, niin silti suurin osa pitää kantaa käsissä. Se antaa taas sellaisen kivan kiireen tunnun, "jag sprang hemifrån, och kunde inte packa dom här, ser ni hur busy busy busy jag är?". Kotoa kannattaa kaapata perinteisen kännykän ja mp3:en lisäksi vesipullo, aurinkolasit, turha kaulahuivi, kahvi/tee/kaakao/tyhjä muki, turha villatakki ja ylimääräinen kassi sekä napata vielä ilmaisjakelulehti Metro kainaloon. Mitään näistä EI tungeta laukkuun (vaikka sinne tietenkin mahtuisi), vaan kaikkia pidellään käsissä!
5) Ulkonäkö. Tukholmalaiset on todella tyylikästä kansaa. Vaatteet, kengät ja laukut on vimpan päälle, joten älä jää kakkoseksi! T-bana on catwalk, jossa täytyy esitellä oman vaatekaapin parhaita löytöjä, ihan sama onko menossa töihin tai juhlimaan, kauppaan tai ostamaan postimerkkiä. Tim Gunnin sanoin "Work it!"
Näin helppoa se on!
Ö: Ina Kesäsvensson
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Midsommar i Stockholm
Juhannuksen tullessa ihmiset kaikkoaa kaupungista mökeille ja veneille saaristoon, universaali ilmiö Skandinaviassa? Ei ole!
Torstaina pääsin töistä jo tavallista aikasemmin ja suuntasin Cityyn ostoksille. Kolmen tunnin kuluttua saldo oli seuraava: kassi ruokaa ja juomaa, rakko jalassa, kolme uutta paitaa ja tapponälkä!
Meitä tukholmakansalaisia peloteltiin hieman, että kaupunki tyhjenee juhannuksena, eikä täällä siis olisi mitään tekemistä. Ne oli väärässä ja me kekseliäitä! Juhannusaatto vietettiin ihanassa kesäsäässä Skansenilla piknikillä ja kylvettiin auringossa. Ensimmäistä kertaa tuli myös matkustettua djurgårdsfärjalla Slussenilta Gröna Lundin viereen. Elämysmatkailua! Kierreltiin, kateltiin ruotsalaisten midsommar-juhlimista, laulua ja tanssia juhannussalon ympärillä ja kansantanssijoiden reivailua tiukoissa trikoissa ja keltasissa capri-housuissa. Ja kaikki oli tosi ruotsalaista!
Lauantai meni suurimmalta osin töissä, mikä ei haitannu koska mielessä kiilsi edessä oleva vapaapäivä. Iltapäivällä suunnattiin Nockebyhyn paistamaan lettuja ja pitämään piknikiä meren rannalla. Tuli myös kokeiltua tvärbana, eli jonkinlainen paikallisjuna/ratikka/kiskobussi. Lisää elämysmatkailua! Ja tarviiko mainita edes, että aurinko paistoi ja lämpöä piisasi?
Eilisen vapaapäivän vietin äärimmäisen tehokkaasti ajassa yheksän tuntia ja kolmekymmentä minuuttia. Ensin kierreltiin Gamla Stanissa ja käytiin Café Murenissa syömässä belgialaiset vohvelit. Tästä suunnattiin Södermalmille ostoksille ja puistoon mini-piknikille. Söderillä paukahdettiin vintage-vaatteiden aarreaittaan, jossa tuli kokeiltua kokovartalopaljettihirvitystä ja naurettua vatsa kippurassa! Seuraavana vuorossa oli satamaranskikset ja Annie Leibowitzin valokuvanäyttely Fotografiskassa (Viking Linen terminaalin vieressä, vink vink, tuleville Ruotsiin matkaajille). Illaksi juostiin kattomaan (taas) ilmaista stand-upia, tällä kertaa kolmannesta rivistä.
Ja nyt alkaa taas paluu arkeen!
Ö: Ina
Torstaina pääsin töistä jo tavallista aikasemmin ja suuntasin Cityyn ostoksille. Kolmen tunnin kuluttua saldo oli seuraava: kassi ruokaa ja juomaa, rakko jalassa, kolme uutta paitaa ja tapponälkä!
Meitä tukholmakansalaisia peloteltiin hieman, että kaupunki tyhjenee juhannuksena, eikä täällä siis olisi mitään tekemistä. Ne oli väärässä ja me kekseliäitä! Juhannusaatto vietettiin ihanassa kesäsäässä Skansenilla piknikillä ja kylvettiin auringossa. Ensimmäistä kertaa tuli myös matkustettua djurgårdsfärjalla Slussenilta Gröna Lundin viereen. Elämysmatkailua! Kierreltiin, kateltiin ruotsalaisten midsommar-juhlimista, laulua ja tanssia juhannussalon ympärillä ja kansantanssijoiden reivailua tiukoissa trikoissa ja keltasissa capri-housuissa. Ja kaikki oli tosi ruotsalaista!
Lauantai meni suurimmalta osin töissä, mikä ei haitannu koska mielessä kiilsi edessä oleva vapaapäivä. Iltapäivällä suunnattiin Nockebyhyn paistamaan lettuja ja pitämään piknikiä meren rannalla. Tuli myös kokeiltua tvärbana, eli jonkinlainen paikallisjuna/ratikka/kiskobussi. Lisää elämysmatkailua! Ja tarviiko mainita edes, että aurinko paistoi ja lämpöä piisasi?
Eilisen vapaapäivän vietin äärimmäisen tehokkaasti ajassa yheksän tuntia ja kolmekymmentä minuuttia. Ensin kierreltiin Gamla Stanissa ja käytiin Café Murenissa syömässä belgialaiset vohvelit. Tästä suunnattiin Södermalmille ostoksille ja puistoon mini-piknikille. Söderillä paukahdettiin vintage-vaatteiden aarreaittaan, jossa tuli kokeiltua kokovartalopaljettihirvitystä ja naurettua vatsa kippurassa! Seuraavana vuorossa oli satamaranskikset ja Annie Leibowitzin valokuvanäyttely Fotografiskassa (Viking Linen terminaalin vieressä, vink vink, tuleville Ruotsiin matkaajille). Illaksi juostiin kattomaan (taas) ilmaista stand-upia, tällä kertaa kolmannesta rivistä.
Ja nyt alkaa taas paluu arkeen!
Ö: Ina
perjantai 25. kesäkuuta 2010
Trevlig midsommar!
Tämä citypupu viettää juhannuksen Skanssenilla ja töissä, ja toivottaa kaikille ihanille höpönassuille upeaa keskikesän juhlaa!
Ö: City-Ina
PS: Jos ette osaa uida, niin älkää keskiyöllä pirtusaavin jälkeen yrittäkö todistaa toisin. Se ei ole hyvä idea!
Ö: City-Ina
PS: Jos ette osaa uida, niin älkää keskiyöllä pirtusaavin jälkeen yrittäkö todistaa toisin. Se ei ole hyvä idea!
torstai 24. kesäkuuta 2010
Elämä kallis, IKEA halpa
Tiistain vapaapäivä meni ilosesti! Aamupäivällä lähettiin Kungens kurvan IKEAan, josta mukaan tarttui mm. kahvikuppi (10 kr), paistinpannu (25 kr) ja lakanat (35 kr). Kun nälkä yllätti, niin IKEA foods ruokki meidät "Klassisella lihapullalautasella", eli 16 kruunun arvoisella annoksella pottumuusia ja (pakko myöntää) uskomattoman ihania lihapullia. Ja vaikka ne lihapullat olikin järjettömän hyviä, niin kyllä mä vieläkin liputan mutsin ite tekemien köttbullarien perään!
Kun kotiuduin IKEAsta ei menny ku pari tuntia ni jo oltiin sovittu treffit Gamla stanissa kaverin kanssa. Tunti kierreltiin ja valokuvattiin ihanaa aurinkoista Tukholmaa ihan turisteina ja palkittiin ittemme jätskibaari Murenissa! Istahdettiin ulos ja kateltiin kun kaupunkisuunnistajat kirmas sata lasissa meijän ohi. Murenista tulee meijän uus jätskikantispaikka ja oon jo henkisesti valmistautunut tilaamaan "murarin", eli annoksen missä on kolme palloa jäätelöä, pehmistä ja kastiketta. Röyh.
Ö: Svenssoni
Kun kotiuduin IKEAsta ei menny ku pari tuntia ni jo oltiin sovittu treffit Gamla stanissa kaverin kanssa. Tunti kierreltiin ja valokuvattiin ihanaa aurinkoista Tukholmaa ihan turisteina ja palkittiin ittemme jätskibaari Murenissa! Istahdettiin ulos ja kateltiin kun kaupunkisuunnistajat kirmas sata lasissa meijän ohi. Murenista tulee meijän uus jätskikantispaikka ja oon jo henkisesti valmistautunut tilaamaan "murarin", eli annoksen missä on kolme palloa jäätelöä, pehmistä ja kastiketta. Röyh.
Ö: Svenssoni
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Muotiblogi (?!?)
Ah, voi tätä Tukholman huumaa! Se sekottaa ja tekee ihan hulluks, nimittäin koko päivän on pyöriny päässä vaan kuva yhdestä takista, jonka bongasin Metro-lehden sivuilta. Se on Suomen (ja Ruotsin) (ja oikeestaan minkä vaan maan) ilmastoon täysin sopimaton, koska se on lyhyt ja 3/4 hihanen, mutta oon kyllästyny käärimään kesätakin hihoja lyhyemmiks, joten on vain ajan kysymys milloin mä sen hankin ittelleni!
Ostoslistalla on myös: beiget korkeat Converset, sininen Kånken sekä sortsihaalarit. Ainii, ja hammastahnaa ja pyykinpesuainetta.
Universaali talousvinkki kaikille: Glamöröösin luksuselämän mahdollistaa ruokavalio, johon kuuluu pelkät nuudelit ja mysli.
Ö: Ina
Ostoslistalla on myös: beiget korkeat Converset, sininen Kånken sekä sortsihaalarit. Ainii, ja hammastahnaa ja pyykinpesuainetta.
Universaali talousvinkki kaikille: Glamöröösin luksuselämän mahdollistaa ruokavalio, johon kuuluu pelkät nuudelit ja mysli.
Ö: Ina
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Victoria & Daniel - viikonloppu
Nyt on juhlittu Victoriaa ja Danielia, hurrattu ja vilkutettu sekä tietenkin shopattu hääkrääsää kuin turisti konsanaan (vaikka hei, mähän oon Ruotsissa TÖISSÄ, ja sehän tekee musta ihan tavallisen rivitukholmalaisen, right?).
Perjantaina tehtiin likkojen kanssa toimintasuunnitelma viikonlopulle, joka pantiin täytäntöön sitten lauantaina. Päivällä mentiin seisomaan Ooppera-talon viereen, ison screenin eteen mistä minä ja muutama (tuhat) muu seurasi vihkitoimitusta suorana lähetyksenä. Koko Tukholma juhli ja tunnelma oli aivan käsittämättömän huikea, sitä ei voi selittää mitenkään! Tai voihan sitä yrittää; meno oli ku vappuna Suomessa, ilman yletöntä määrää alkoholia, alastomuutta ja nurkkiin virtsaavia kansalaisia. Kaikki oli niin ruotsalaisen hyväntuulista, jopa hanavesikin maistu iloselta! Väenpaljoudessa päästiin jopa antamaan tunnelmakuvaus Helsingin sanomien toimittajalle, joka bongas meidät ilmeisesti äänen ja kielen perusteella. Itse käytin piinkovana puheviestinnän ystävänä kaikkia hyviä argumentointikeinoja hyödyksi ja ilmoitin että monarkia on kannattavaa "koska se on niin mahtavaa!". Äiti voi olla ylpeä!
Sunnuntaina kävin pyörimässä keskustassa ja ostin muutaman Victoria & Daniel postikortin, söpön jääkaappimagneetin, missä ne poseeraa fiksusti ja filmaattisesti sekä avaimenperän missä roikkuu jo valmiiks avain ja kuninkaallinen logo (oh, the little royalist in me). Ja koska eka palkka tulee vasta heinäkuussa, niin ilmaset tapahtumat on tällä hetkellä kova sana kaikkien Nordjobbarien keskuudessa. Mentiin siis illalla kattomaan miten ruotsalaiset vetää stand-upia baarin kellarissa. Päästiin tietenkin aitiopaikoille ekaan riviin, josta koomikot pysty näppärästi bongaa meijät ja vitsailee meijän pahaa-aavistamattomien kustannuksella. Suomitytöt ei ymmärtäny ihan kaikkia juttuja, joten pahimmilta loukkauksilta vältyttiin!
Häiden jälkeen voi siis koko Ruotsi hengähtää: ei enää jokapäiväisiä uutisotsikoita Victoriasta ja häistä. VÄÄRIN! Tällä hetkellä lööpeissä käydään läpi häitä ja varsinkin Danielin puhetta Victorialle. Danielin isä Olle on saanu myös oman pienen kannattajajoukkonsa, ja vedonlyöjät arvailee hääparin honey moon- kohdetta! (Parin) kuukauden kuluttua Ruotsi alkaa jo odottaa uutisia uudesta perijästä ja paparazzit suuntaa kameroiden objektit Victorian vatsan seudulle.
Siihen asti:
Täällä Ina Jääskeläinen, Tuhkolma.
Perjantaina tehtiin likkojen kanssa toimintasuunnitelma viikonlopulle, joka pantiin täytäntöön sitten lauantaina. Päivällä mentiin seisomaan Ooppera-talon viereen, ison screenin eteen mistä minä ja muutama (tuhat) muu seurasi vihkitoimitusta suorana lähetyksenä. Koko Tukholma juhli ja tunnelma oli aivan käsittämättömän huikea, sitä ei voi selittää mitenkään! Tai voihan sitä yrittää; meno oli ku vappuna Suomessa, ilman yletöntä määrää alkoholia, alastomuutta ja nurkkiin virtsaavia kansalaisia. Kaikki oli niin ruotsalaisen hyväntuulista, jopa hanavesikin maistu iloselta! Väenpaljoudessa päästiin jopa antamaan tunnelmakuvaus Helsingin sanomien toimittajalle, joka bongas meidät ilmeisesti äänen ja kielen perusteella. Itse käytin piinkovana puheviestinnän ystävänä kaikkia hyviä argumentointikeinoja hyödyksi ja ilmoitin että monarkia on kannattavaa "koska se on niin mahtavaa!". Äiti voi olla ylpeä!
Sunnuntaina kävin pyörimässä keskustassa ja ostin muutaman Victoria & Daniel postikortin, söpön jääkaappimagneetin, missä ne poseeraa fiksusti ja filmaattisesti sekä avaimenperän missä roikkuu jo valmiiks avain ja kuninkaallinen logo (oh, the little royalist in me). Ja koska eka palkka tulee vasta heinäkuussa, niin ilmaset tapahtumat on tällä hetkellä kova sana kaikkien Nordjobbarien keskuudessa. Mentiin siis illalla kattomaan miten ruotsalaiset vetää stand-upia baarin kellarissa. Päästiin tietenkin aitiopaikoille ekaan riviin, josta koomikot pysty näppärästi bongaa meijät ja vitsailee meijän pahaa-aavistamattomien kustannuksella. Suomitytöt ei ymmärtäny ihan kaikkia juttuja, joten pahimmilta loukkauksilta vältyttiin!
Häiden jälkeen voi siis koko Ruotsi hengähtää: ei enää jokapäiväisiä uutisotsikoita Victoriasta ja häistä. VÄÄRIN! Tällä hetkellä lööpeissä käydään läpi häitä ja varsinkin Danielin puhetta Victorialle. Danielin isä Olle on saanu myös oman pienen kannattajajoukkonsa, ja vedonlyöjät arvailee hääparin honey moon- kohdetta! (Parin) kuukauden kuluttua Ruotsi alkaa jo odottaa uutisia uudesta perijästä ja paparazzit suuntaa kameroiden objektit Victorian vatsan seudulle.
Siihen asti:
Täällä Ina Jääskeläinen, Tuhkolma.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Rakkauden päivä Tukholmassa
Iiks! Tänään on just SE päivä, jota ruotsalaiset ja noh, aika moni muukin on odottanu! Koko maailma rynnii tänään Tukholman kaduille kattomaan kun kruununprinsessa Victoria ja tuleva prinssi Daniel, tuleva Länsi-Göötanmaan herttua, lipuu meidän rahvaan ohitse avioparina.
Sattuipa sopivasti että meikäläisellä on just tämä viikonloppu vapaata, samoin kuin monella muullakin Nordjobbarilla! Eilen pidettiin tytsyjen kanssa taktiikkapalaveri ja tehtiin vedenpitävä toimintasuunnitelma tälle päivälle. Tarkoitus on siis rynniä kattomaan isoilta screeneiltä vihkitoimitusta ja sitten nähdä tuore aviopari vilkuttamassa JUST meille!
Kännykkä ja kamera on ladattu, muistikortit tyhjennetty. Olen lähtövalmiudessa!
Ihanaa päivää kaikille <3
Ö: Ina
Sattuipa sopivasti että meikäläisellä on just tämä viikonloppu vapaata, samoin kuin monella muullakin Nordjobbarilla! Eilen pidettiin tytsyjen kanssa taktiikkapalaveri ja tehtiin vedenpitävä toimintasuunnitelma tälle päivälle. Tarkoitus on siis rynniä kattomaan isoilta screeneiltä vihkitoimitusta ja sitten nähdä tuore aviopari vilkuttamassa JUST meille!
Kännykkä ja kamera on ladattu, muistikortit tyhjennetty. Olen lähtövalmiudessa!
Ihanaa päivää kaikille <3
Ö: Ina
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Trevlig tisdag
Tiistaina oli eka vapaapäivä, jolloin oli aikaa ja vaivaa tehdä jotain kivaa!
Aloitin päivän menemällä Skatteverketiin, jossa oli koko Tukholma, osa Aasiaa ja Nigeria jo ennen mua. Sehän oli sitten ihan ratkiriemukasta, koska mun vuoronumero oli 336 ja sillä hetkellä palveltiin numeroa 290. Jätte kiva!
Onneks samordningsnumret hoitu siinä odotellessa puhelimitse ja pääsin suuntaamaan ostoksille T-Centralenille! Tukholmasta löytyy lähes samat kaupat ku Suomesta, eli Vila, Zara, Mango, Vero Moda, Lindex yms (mikä on vähän tylsää). Mutta löytyy Tukholmasta myös muutama muukin kauppa, joihin suomineidot pääsi tutustumaan! Mukaan tarttui pari paitaa, laukku, vyö ja kaulakoru, sekä rasia mansikoita. Tuhlaaminen ei nyt sovi budjettiin, koska ensimmäinen palkka tulee vasta heinäkuun lopussa! Mutta taidan jatkaa sitä silti. Kruunut on niin eri asia ku eurot, joten mitään shoppailua ei lasketa, eihän?
Illalla suunnattiin isolla lössillä Skeppsholmenille kuuntelemaan multitalenttia Brittein saarilta, eli Paloma Faithia, ja voi vaude ville ku oli upee keikka! Koko konsertti oli ilmanen, koska just nyt Tukholma on Euroopan virallinen rakkauskaupunki. Love Stockholm 2010 on siis massiivinen festari, jossa on mukana oikeestaan kaikki mitä voi kuvitella; eilen kadulla käveli mies vihreessä kokovartalotrikoossa ja jalassa oli croksit. Tai ainakin mä luulen että se oli performanssitaiteilija, joka esiinty kruununprinsessa Victorian kunniaks.
Viikonlopun häitä odotellessa!
Ö: Ina Svensson
Aloitin päivän menemällä Skatteverketiin, jossa oli koko Tukholma, osa Aasiaa ja Nigeria jo ennen mua. Sehän oli sitten ihan ratkiriemukasta, koska mun vuoronumero oli 336 ja sillä hetkellä palveltiin numeroa 290. Jätte kiva!
Onneks samordningsnumret hoitu siinä odotellessa puhelimitse ja pääsin suuntaamaan ostoksille T-Centralenille! Tukholmasta löytyy lähes samat kaupat ku Suomesta, eli Vila, Zara, Mango, Vero Moda, Lindex yms (mikä on vähän tylsää). Mutta löytyy Tukholmasta myös muutama muukin kauppa, joihin suomineidot pääsi tutustumaan! Mukaan tarttui pari paitaa, laukku, vyö ja kaulakoru, sekä rasia mansikoita. Tuhlaaminen ei nyt sovi budjettiin, koska ensimmäinen palkka tulee vasta heinäkuun lopussa! Mutta taidan jatkaa sitä silti. Kruunut on niin eri asia ku eurot, joten mitään shoppailua ei lasketa, eihän?
Illalla suunnattiin isolla lössillä Skeppsholmenille kuuntelemaan multitalenttia Brittein saarilta, eli Paloma Faithia, ja voi vaude ville ku oli upee keikka! Koko konsertti oli ilmanen, koska just nyt Tukholma on Euroopan virallinen rakkauskaupunki. Love Stockholm 2010 on siis massiivinen festari, jossa on mukana oikeestaan kaikki mitä voi kuvitella; eilen kadulla käveli mies vihreessä kokovartalotrikoossa ja jalassa oli croksit. Tai ainakin mä luulen että se oli performanssitaiteilija, joka esiinty kruununprinsessa Victorian kunniaks.
Viikonlopun häitä odotellessa!
Ö: Ina Svensson
Juokseva riista
Kävin eilen lenkillä ja kuten tavallista se ei menny ihan nappiin:
Kesken juoksemisen vastaan tuli mies, jolla oli vapaana nuori rottweiler uros (säkäkorkeus: JÄTTILÄINEN). Rottweiler ei tehny elettäkään että se ois tullu omistajansa luo, kun se sitä kutsui, koska harvoinhan tappajat tottelee käskyjä. Samaan aikaan omistaja kehoitti mua vaan ohittamaan koiran, koska heidän pikku Luca ei tee mitään pahaa ihmiselle. MISTAKE! Epävarmana lähdin hitaasti ohittamaan koiraa ja kun tulin kohdalle, niin kiltti pikku-Luca osoittautuikin oikein ärhäkäksi ja verenhimoiseksi tapaukseksi. Mut se taisi luokitella eläväksi päivälliseksi, koska heti mut huomatessaan se rupes hyppimään, haukkumaan ja tähtäämään hampaitaan mun nilkkoihin. Omistaja vaan nauro vieressä ja sano ettei hänen koira tee mitään pahaa, ja samaan aikaan rottweiler mittasi hampaillaan mun pohkeita. Loppujen lopuks se mies otti koiraa pannasta kiinni (koska kädessä oleva talutusremmi on turhake, ilmeisesti?) ja mä lähdin kotiin, koska en uskaltanu liikkua enää yksin.
Johtuen kielimuurista tai siitä että mun sydän lopetti toimintansa, mä en sanonu sanaakaan sille miehelle! En niin mitään! Suomeksihan mä olisin antanu kuulua, olisin uhannu tappaa sen miehen ja koiran, soittaa poliisille ja armeijalle sekä mun hyvälle ystävälle, Ruotsin kuninkaalle!
Joten tässä sille miehelle: "HAISTA PASKA! Mä tapan sut, sun koiran ja kaikki, joiden nimet löydän sun kännykästä! Ja syötän ne mun kilpikonnalle! Jota mä en ole vielä hankkinut! Mutta, jonka aion hankkia iha lähivuosina!"
Seuraavalla kerralla lenkille pitänee ottaa se äitin suosittelema katkastu haulikko...
Ö: Riista Ina
Kesken juoksemisen vastaan tuli mies, jolla oli vapaana nuori rottweiler uros (säkäkorkeus: JÄTTILÄINEN). Rottweiler ei tehny elettäkään että se ois tullu omistajansa luo, kun se sitä kutsui, koska harvoinhan tappajat tottelee käskyjä. Samaan aikaan omistaja kehoitti mua vaan ohittamaan koiran, koska heidän pikku Luca ei tee mitään pahaa ihmiselle. MISTAKE! Epävarmana lähdin hitaasti ohittamaan koiraa ja kun tulin kohdalle, niin kiltti pikku-Luca osoittautuikin oikein ärhäkäksi ja verenhimoiseksi tapaukseksi. Mut se taisi luokitella eläväksi päivälliseksi, koska heti mut huomatessaan se rupes hyppimään, haukkumaan ja tähtäämään hampaitaan mun nilkkoihin. Omistaja vaan nauro vieressä ja sano ettei hänen koira tee mitään pahaa, ja samaan aikaan rottweiler mittasi hampaillaan mun pohkeita. Loppujen lopuks se mies otti koiraa pannasta kiinni (koska kädessä oleva talutusremmi on turhake, ilmeisesti?) ja mä lähdin kotiin, koska en uskaltanu liikkua enää yksin.
Johtuen kielimuurista tai siitä että mun sydän lopetti toimintansa, mä en sanonu sanaakaan sille miehelle! En niin mitään! Suomeksihan mä olisin antanu kuulua, olisin uhannu tappaa sen miehen ja koiran, soittaa poliisille ja armeijalle sekä mun hyvälle ystävälle, Ruotsin kuninkaalle!
Joten tässä sille miehelle: "HAISTA PASKA! Mä tapan sut, sun koiran ja kaikki, joiden nimet löydän sun kännykästä! Ja syötän ne mun kilpikonnalle! Jota mä en ole vielä hankkinut! Mutta, jonka aion hankkia iha lähivuosina!"
Seuraavalla kerralla lenkille pitänee ottaa se äitin suosittelema katkastu haulikko...
Ö: Riista Ina
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Utbildningen, inskol och fika!
Jäiks, nyt on käyty koulutus, jossa tuli hyvin selväksi kaikki (siis ei kaikki, vaan ihan KAIKKI!) aina käsihygieniasta ja nostolaitteen käytöstä, Borgerskapetin periaatteisiin ja historiaan! Välillä istuttiin pari tuntia ja kuunneltiin luentoja, ja välillä vedettiin ihanasta (ilmaisesta) lounaspöydästä kaksin käsin ruokaa. Nordjobbareita koko Borgerskapetissa on 12, mikä on aika paljon. Eilen oli ensimmäinen työpäivä, joten sain seurata mun ohjaajaa ja tehdä sen valvovien silmien alla kaikkea perus hoitotyötä. Tänään toisena työpäivänä hommat hoitu jo vähän sulavammin, eli tästä se lähtee!
Perjantaina ja lauantaina käytiin Nordjobbareiden kanssa pyörimässä keskustassa ja nähtiin Carola sen huikeissa koroissa ja rusketuksessa, sekä Aleksander Rybakin "Fairytale" biisin vika viulun vinkautus. Tuhkolma on aivan uskomattoman ihana kaupunki, varsinkin Vanhassa Kaupungissa on tunnelmaa! Okei, pieni miinus Tukholmalle ja Ruotsille: Täällä ei myydä broileria! Ja jos myydään, ni se on sellanen kilon säästöpakkaus filéepihvejä, joita ei raaski ostaa. Siis ei kanasuikaleita! Vastustan!
Tiistaina on seuraava vapaapäivä, joten sillon meen pauhaamaan Skatteverketiin kun mun samordningsnumretista ei vieläkään oo kuulunu mitään. Samalla käyn kiertää Cityssa kauppoja, alkaa nimittäin olemaan jo hieman pulaa (puhtaista) vaatteista. Mä yritän pitää huolen siitä, että vaikka oon koko kesän töissä ja tienaan (iha sikana), niin Suomeen tullaan täysin P.A.:na, matkalaukut täynnä uusia tavaroita! Ajattelin myös olla turisti ja ostaa pari "Victoria & Daniel" teemakrääsää. Saa nähä mitä löytyy... Muki tai alushousut missä on niiden kihlajaiskuva? Virallista hääsuklaata/-kahvia/-leipää/-keksejä/-tomaattimurskaa? Kenties juliste hääparista tai saippuakuppi?
Vi hörs igen!
Ö: Ina Svensson
PS: Aina ei mee niinku Strömsössä, ja täällähän eniten väärinkäsityksiä ja naurua saa ruotsinkielestä. Itsellehän on iha normaalia käyttää roskiksesta ja roskispussista sanaa "roskisen". Ruotsissa se on "sopor" (ei soppor, hahaha)! Koko eilisen illan ilmotin siis kunkin asiakkaan jälkeen ohjaajalle että "jag kan ta hennes roskisen med mig". Muita outoja sanoja fika (=kahvitella yms), makka (=voileipä), fralla (=sämpylä) ja sämla (=makea pulla). Nämä + huono ruotsinkielen murre + mummeli, joka ei kuule mitään. AVOT!
Perjantaina ja lauantaina käytiin Nordjobbareiden kanssa pyörimässä keskustassa ja nähtiin Carola sen huikeissa koroissa ja rusketuksessa, sekä Aleksander Rybakin "Fairytale" biisin vika viulun vinkautus. Tuhkolma on aivan uskomattoman ihana kaupunki, varsinkin Vanhassa Kaupungissa on tunnelmaa! Okei, pieni miinus Tukholmalle ja Ruotsille: Täällä ei myydä broileria! Ja jos myydään, ni se on sellanen kilon säästöpakkaus filéepihvejä, joita ei raaski ostaa. Siis ei kanasuikaleita! Vastustan!
Tiistaina on seuraava vapaapäivä, joten sillon meen pauhaamaan Skatteverketiin kun mun samordningsnumretista ei vieläkään oo kuulunu mitään. Samalla käyn kiertää Cityssa kauppoja, alkaa nimittäin olemaan jo hieman pulaa (puhtaista) vaatteista. Mä yritän pitää huolen siitä, että vaikka oon koko kesän töissä ja tienaan (iha sikana), niin Suomeen tullaan täysin P.A.:na, matkalaukut täynnä uusia tavaroita! Ajattelin myös olla turisti ja ostaa pari "Victoria & Daniel" teemakrääsää. Saa nähä mitä löytyy... Muki tai alushousut missä on niiden kihlajaiskuva? Virallista hääsuklaata/-kahvia/-leipää/-keksejä/-tomaattimurskaa? Kenties juliste hääparista tai saippuakuppi?
Vi hörs igen!
Ö: Ina Svensson
PS: Aina ei mee niinku Strömsössä, ja täällähän eniten väärinkäsityksiä ja naurua saa ruotsinkielestä. Itsellehän on iha normaalia käyttää roskiksesta ja roskispussista sanaa "roskisen". Ruotsissa se on "sopor" (ei soppor, hahaha)! Koko eilisen illan ilmotin siis kunkin asiakkaan jälkeen ohjaajalle että "jag kan ta hennes roskisen med mig". Muita outoja sanoja fika (=kahvitella yms), makka (=voileipä), fralla (=sämpylä) ja sämla (=makea pulla). Nämä + huono ruotsinkielen murre + mummeli, joka ei kuule mitään. AVOT!
torstai 10. kesäkuuta 2010
Hallå Sverige!
Maanantai aamuna klo 6.30 lipusin Viking Linen huippuristeilijällä Ruotsiin, otin "bussen till Slussen" ja suuntasin metrolla kämpälle Hägersteniin. Laivalla hytti ei varsinaisesti ollut mikään luksushytti, joten naapurina oli pauhaava konehuone sekä pari outoa hippiä ilman sukkia, jotka soitti kitaraa ja tapitti seinää. "My kinda people". Mutta reissailu avartaa ja tämäkin kokemus (toivottavasti) rikastuttaa maailmankatsomusta, right? Kämpällä istuin tunnin ja mietin että "kappas, mitäs nyt sitten?", jonka jälkeen hyppäsin metroon ja suhasin Nordjobb-möteen ja ruokakauppaan.
Saapumispäivä oli tietenkin erittäin sekava ja outo, tulinhan mä niinkin eksoottiseen maahan kuin Ruotsi. Huolimatta siitä, että olin nukkunut vaan pari tuntia yöllä ja päivä meni hyvissä uupumus-kikseissä (tai sitten se johtu tän kämpän ilmapiiristä?), niin kuitenkin koko maanantain osoitin äärimmäisen erinomaista omatoimisuutta: a) Slussenin metroasemalla Acces-kortti täyttyi matkoista kuin vanhalta tekijältä, b) kämpällä mun sisäinen, hyvin piilossa pysynyt nörtti heräsi, ja tietokoneen yhdistäminen LANiin onnistui liiankin helposti, c) kofeiinivieroitusoireiden iskiessä osasin keittää italialaisella espressopannulla maukkaat sumpit, kuin true italiano, ja d) tomaattimurskapurkki aukeni MacGyver-oppien mukaan puukolla ja papupurkilla.
Tiistaina oli vielä mahdollisuus viettää vapaa-aikaa, joten kiertelin ympäri Tukholmaa ja kävin vielä illalla Nordjobbin tisdagsträffissä helssaamassa muita nordjobbareita, joista osa oli muuten tulevia kollegoja...
Tällaisia oli siis ensimmäiset päivät täällä ja ens postauksessa on tiedossa kovaa tykistystä työpaikan koulutuksesta!
Ö: Ina Kesäsvensson
PS: Ruotsin merkittävin ja vaikeimmin tavoitettava ihminen on epäilemättä Jessica från Skatteverket. Samordningsnumretin hankkiminen ei ole niin iisiä täällä (vaikka numero laitettiin hakuseen jo maaliskuussa), ja ainoa ihminen joka voi auttaa on jatkuvasti poissa puhelimen äärestä. Ruotsalaiseen tapaan puhelinvastaaja on erittäin kohtelias ja kertoo milloin voi taas turhautuneena lyödä luurin kiinni.
Saapumispäivä oli tietenkin erittäin sekava ja outo, tulinhan mä niinkin eksoottiseen maahan kuin Ruotsi. Huolimatta siitä, että olin nukkunut vaan pari tuntia yöllä ja päivä meni hyvissä uupumus-kikseissä (tai sitten se johtu tän kämpän ilmapiiristä?), niin kuitenkin koko maanantain osoitin äärimmäisen erinomaista omatoimisuutta: a) Slussenin metroasemalla Acces-kortti täyttyi matkoista kuin vanhalta tekijältä, b) kämpällä mun sisäinen, hyvin piilossa pysynyt nörtti heräsi, ja tietokoneen yhdistäminen LANiin onnistui liiankin helposti, c) kofeiinivieroitusoireiden iskiessä osasin keittää italialaisella espressopannulla maukkaat sumpit, kuin true italiano, ja d) tomaattimurskapurkki aukeni MacGyver-oppien mukaan puukolla ja papupurkilla.
Tiistaina oli vielä mahdollisuus viettää vapaa-aikaa, joten kiertelin ympäri Tukholmaa ja kävin vielä illalla Nordjobbin tisdagsträffissä helssaamassa muita nordjobbareita, joista osa oli muuten tulevia kollegoja...
Tällaisia oli siis ensimmäiset päivät täällä ja ens postauksessa on tiedossa kovaa tykistystä työpaikan koulutuksesta!
Ö: Ina Kesäsvensson
PS: Ruotsin merkittävin ja vaikeimmin tavoitettava ihminen on epäilemättä Jessica från Skatteverket. Samordningsnumretin hankkiminen ei ole niin iisiä täällä (vaikka numero laitettiin hakuseen jo maaliskuussa), ja ainoa ihminen joka voi auttaa on jatkuvasti poissa puhelimen äärestä. Ruotsalaiseen tapaan puhelinvastaaja on erittäin kohtelias ja kertoo milloin voi taas turhautuneena lyödä luurin kiinni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)