torstai 10. kesäkuuta 2010

Hallå Sverige!

Maanantai aamuna klo 6.30 lipusin Viking Linen huippuristeilijällä Ruotsiin, otin "bussen till Slussen" ja suuntasin metrolla kämpälle Hägersteniin. Laivalla hytti ei varsinaisesti ollut mikään luksushytti, joten naapurina oli pauhaava konehuone sekä pari outoa hippiä ilman sukkia, jotka soitti kitaraa ja tapitti seinää. "My kinda people". Mutta reissailu avartaa ja tämäkin kokemus (toivottavasti) rikastuttaa maailmankatsomusta, right? Kämpällä istuin tunnin ja mietin että "kappas, mitäs nyt sitten?", jonka jälkeen hyppäsin metroon ja suhasin Nordjobb-möteen ja ruokakauppaan.

Saapumispäivä oli tietenkin erittäin sekava ja outo, tulinhan mä niinkin eksoottiseen maahan kuin Ruotsi. Huolimatta siitä, että olin nukkunut vaan pari tuntia yöllä ja päivä meni hyvissä uupumus-kikseissä (tai sitten se johtu tän kämpän ilmapiiristä?), niin kuitenkin koko maanantain osoitin äärimmäisen erinomaista omatoimisuutta: a) Slussenin metroasemalla Acces-kortti täyttyi matkoista kuin vanhalta tekijältä, b) kämpällä mun sisäinen, hyvin piilossa pysynyt nörtti heräsi, ja tietokoneen yhdistäminen LANiin onnistui liiankin helposti, c) kofeiinivieroitusoireiden iskiessä osasin keittää italialaisella espressopannulla maukkaat sumpit, kuin true italiano, ja d) tomaattimurskapurkki aukeni MacGyver-oppien mukaan puukolla ja papupurkilla.

Tiistaina oli vielä mahdollisuus viettää vapaa-aikaa, joten kiertelin ympäri Tukholmaa ja kävin vielä illalla Nordjobbin tisdagsträffissä helssaamassa muita nordjobbareita, joista osa oli muuten tulevia kollegoja...

Tällaisia oli siis ensimmäiset päivät täällä ja ens postauksessa on tiedossa kovaa tykistystä työpaikan koulutuksesta!

Ö: Ina Kesäsvensson


PS: Ruotsin merkittävin ja vaikeimmin tavoitettava ihminen on epäilemättä Jessica från Skatteverket. Samordningsnumretin hankkiminen ei ole niin iisiä täällä (vaikka numero laitettiin hakuseen jo maaliskuussa), ja ainoa ihminen joka voi auttaa on jatkuvasti poissa puhelimen äärestä. Ruotsalaiseen tapaan puhelinvastaaja on erittäin kohtelias ja kertoo milloin voi taas turhautuneena lyödä luurin kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti