Lontoossa yhtenä kappaleena! Yay, for that!
Lensin (tai siis en minä, vaan lentokone) Lontooseen perjantaina ja koko päivä meni sumussa. Parin tunnin yöunien sekä alkujärkytyksen jälkeen tajusin, että tässä sitä sitten ollaan, vaihdossa ja maailmalla! Lauantaina pääsin jo ilmottautumaan virallisesti yliopistoon ja sain opiskelijakorttini, jonka valokuva muistuttaa mua erinomaisesti siitä, miksi en ole Miss Suomi, Miss Hawaian Tropic tai edes Iltalehden tähtityttö. Viikonlopun aikana tutustuin hollantilaisen vaihtarin kanssa Lontoon must see-paikkoihin ja tein huoneestani asuttavan. Talking about rathole, asun IOE:n ylläpitämässä asuntolassa, jossa minulla on oma pienen pieni ja superkallis huone kellaritasolla (Ground floor is definetly the new Penthouse!). Keittiön ja vessan jaan muiden asukkien kanssa, jotka on suurimmalta osin myös vaihto-opiskelijoita. Huone on kuitenkin tosi viihtysä ja aika kompakti, ja mikä parasta, asuntola on samalla kadulla ku IOE, joten matka yliopistolle kestää minuutin. Tai kaks. Tai kymmenen, jos lähdet kävelemään yliopistolle, luulet ettet ole lukinnu huoneen ovea, käännyt takaisin, käyt tarkistamassa onko huoneen ovi lukossa (mikä on tietenkin lukittu, dooh!) ja lähdet taas yliopistolle. Stupid me!
Ensimmäinen virallinen infopäivä on kuitenkin nyt takana ja voi pojat, miten jännää! Meitä Erasmus-vaihtareita on kuusi (WOOP WOOP!), mutta laatu korvaa määrän, right? Opiskelusta sen verran, että vaikka ilmoitin jo kuukausia sitten kurssit (eli moduulit), jotka haluan suorittaa, mun pitää silti ottaa selvää kurssien administratoreilta pääsenkö kurssille. Jos hyvin käy, niin ensimmäinen alkaa huomenna. Jos huonosti käy, niin saan kirjoittaa aika pitkät selitykset KELAlle, miksi en saanut yhtäkään opintopistettä kuuden kuukauden aikana. Joten Suomessa saadaan olla onnellisia KORPISTA!
Kuullaan kolinaa!
Ina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti